Yhdistyksestämme

Sosiaalinen Media

Facebook | Keskusteluryhmä

YouTube

Instagram

Miksi olemme olemassa

Satakunnan Neurokirjo SAMDY ry on olemassa, jotta neurokirjon ihmisillä ja heidän läheisillään olisi Satakunnassa paikka, josta löytyy ymmärrystä, vertaistukea, osallisuutta ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Olemme tärkeä osa yhteiskuntaa, koska neurokirjon ihmiset ja heidän läheisensä tarvitsevat palveluita, joita julkiset palvelut eivät yksin pystyvät tarjoamaan.

Perustehtävämme sisältää mm.:

toimia yhdyssiteenä ja tukena neurokirjon ihmisille
tarjota vertaistukea ilman diagnoosirajoja
jakaa tietoa neurokirjosta
vahvistaa neurokirjolaisten asemaa yhteiskunnassa
tukea myös läheisiä ja ammattilaisia.

Tarjoamme vertaistukiryhmiä, -kerhoja, -tapahtumia, -koulutuksia, ja -neuvontaa sekä turvallisen yhteisön, jossa ei tarvitse jatkuvasti selittää omaa tilannettaan tai piirteitään. Toimintamme pyrkii varmistamaan, ettei yhdenkään Satakuntalaisen tarvitsisi jäädä yksin neurokirjon haasteiden kanssa.

Kolmannen sektorin näkökulmasta, Satakunnan Neurokirjo SAMDY ry:n tärkeimmät perusteet ovat:

Yksinäisyyden vähentäminen vertaistuen avulla.
Osallisuuden lisääminen tarjoamalla toimintaa koko Satakunnan alueella.
Tietoisuuden kasvattaminen neurokirjosta ja siihen liittyvistä tarpeista.
Perheiden tukeminen arjen haasteissa.
Neurokirjolaisten äänen esiin tuominen päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä.

Strateginen suunnitelma 2026-2030

1. Visio

”Satakunnassa jokaisella neurokirjon ihmisellä tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, oppia, työskennellä ja elää merkityksellistä elämää yhteisönsä täysivaltaisena jäsenenä.”

2. Missio

”Autamme neurokirjon ihmisiä ja heidän läheisiänsä Satakunnassa edistämällä neurokirjolaisten hyvinvointia, tarjoamalla tukea ja vertaistoimintaa eri muodoissa, nostamalla neurokirjon ihmisten yhteiskunnallista asemaa, jakamalla tietoa neurokirjosta ja siihen liittyvistä liitännäissairauksista sekä tekemällä yhteistyötä yhdistysten, yritysten ja julkisen sektorin kanssa.”

3. Arvomme

Yhdenvertaisuus

Jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun yhteiskunnassa. Monet neurokirjon ihmiset kokevat kasvaessaan traumoja siitä, että heidän sanojansa, kokemuksiansa ja haasteitansa ei uskota tai oteta todellisesti. Neurokirjon ihmiset myös usein kuuluvat muihin vähemmistöihin. Teemme kaikkemme olemaan ennakkoluulottomia, avoimia ja tukemaan yhdenvertaisuutta toiminnassamme.

Vastuullisuus

Iso osa neurokirjon ihmisistä kokevat polttavan tarpeen tehdä asioita “oikein”, vaikka se tuottaisi haittaa heille henkilökohtaisesti. Hallituksen jäsenille on annettu äänestyksen kautta jäsenistömme luottamuksen ja ison vastuun. Se vastuu sisältää jäsenistön etujen valvomisen vastuu, yhdistyksen toiminnan ja talouden vastuullinen käyttö, sekä rehellisen raportoinnin vastuu. Kehitämme uusia tapoja tehdä toiminnastamme läpinäkyvämpää.

Tuloksellisuus

Vertaistuki ja isoimmalta osalta näkymättömien sairauksien edustaminen on ennalta ehkäisevää työtä, johon tulee täysin subjektiivisia vastauksia. Vapaaehtoisina hallituslaisina tiedämme kuinka valtava vaikutus toimintamme tekee jäseniemme elämissä, mutta se on vaikea laskea numeroina. Pyrimme löytämään parempia tapoja ja mittareita osoittamaan tuloksellisuuden toiminnassamme.

4. Strategiset tavoitteemme

4.1 Taloudellinen ja organisaation kestävyys

- Monipuolistetaan rahoituslähteitä – tutkitaan uusia tapoja kerätä varoja, hankkia pitkäaikaisia lahjoittajia, esim. yritykset tai henkilöt, ja kehitetään varainhankintaa.
- Saadaan myönteisen päätöksen rahoitukseen tai avustukseen palkattua työntekijää varten.

4.2 Henkilöstön kehittäminen ja toiminnalliset tavoitteet

- Panostaa keinoihin saada yhdistykselle palkattu työntekijä, joten varmistetaan vapaaehtoisten jaksamisen ja hyvinvoinnin.
- Kulttuurinen muutos: yhdistyksen sisäisen kulttuurin uudistaminen.
- Työntekijöiden tyytyväisyys ja osaamisen kehittäminen: sitoutumisen ja johtajuuden edistäminen.
- Ottaa käyttöön tunnustusstrategioita, kuten henkilöstön kiitostilaisuuksia, työilmapiirin parantamiseksi.
- Vahvistetaan vapaaehtoistoimintaa ja henkilöstön osaamista ja osallistumista.
- Kehitetään hallintoa ja viestintää vastaamaan kasvavaa toimintaa.
- Luomme pysyviä prosesseja varmistamaan, kehittämään ja parantamaan perustuksia toiminnallemme – strategian luonti, sääntöjen päivitys, vakiintuneiden toimintojen kirjaaminen, hallituksen pelisääntöjen laatimiseen, ja muiden asiakirjojen tarkistamiseen.

4.3 Osallistuminen ja yhteisöllisyys

- Brändin vahvistaminen ja näkyvyyden lisääminen
- Viestinnän kehittäminen kohderyhmille, monikielisen tuen lisääminen
- Korostetaan eri sidosryhmien tärkeys/asema toiminnassamme ja vaikutustyössä –
1. 1. Jäsenet ja jäsenkohderyhmät
  2. Satakunnan asukkaat
  3. Muut yhdistykset
  4. Terveysalan ammattilaiset

Mahdollistetaan jäsenten osallistuminen päätöksentekoon ja kehitetään jäsenlähteisiä ehdotuksia toiminnassamme – kehitämme uusia tapoja kuulla meidän jäseniltämme mitä he toivovat toimintaamme ja mielipiteitä, miten voisimme paremmin vaikuttamaan neurokirjon ihmisten asemaan.
Palveluiden saavutettavuuden parantaminen päivittämällä verkkosivun esteettömyyden parhaiden käytäntöjen mukaisesti

5. Mittarit ja seuranta

Taloudellinen ja organisaation kestävyys – varainhankinnan sijoitetun pääoman tuottoa (ROI= kerätty raha/varainhankinnan kulut), rahoituksen monipuolisuus ja määrä, saadun lahjoitusten määrää, mitkä strategiat resonoivat parhaiten lahjoittajien kanssa, tulojen, kustannusten ja katteen hallinta, puskurin määrä ja säästöt vuodessa, uudestaan lahjoittaja määrä, nousu rahoittajien/lahjoittajien määrässä tai lahjoituksien summissa, yhden henkilön auttamisen hinta.
Henkilöstön kehittäminen ja toiminnalliset tavoitteet – Henkilöstön/vapaaehtoisten määrä, vuosittain palaavat vapaaehtoisten määrät, vapaaehtoistunti määrä, osaamisarviointeja ja avainlukuja, kuten koulutusten suorittamisasteita tai työntekijöiden pysyvyyttä, toiminnan tehokkuus: prosessien virtaviivaistaminen nopeampaa toteutusta varten, neuroinklusiivisten standardien esteettömyystarkastuksen tulokset (accessibility audit scores for neuro-inclusive standards), koulutuksien määrät.
Osallistuminen ja yhteisöllisyys – jäsenmäärän kehitys, toimintaan osallistuneiden määrä ja palaute, sosiaalinen sijoitetun pääoman tuotto (SROI), vaikuttavuus ja toiminnan tehokkuus – kuinka monta ihmistä olemme tavoittanut, auttanut, palvellut yms., osallistujien oma tunne – vaikuttavuudesta, osallisuudesta, yhteisöllisyydestä, tuesta, kyky ajaa omia etujaan ja hyvästä psykologisesta turvasta ympäristössä. Tunnettavuus ja brändi, viestinnän tehokkuus.
Tunnistetaan, seurataan ja kehitetään mittareita, laskentatapoja, raportointi, yms.

6. SWOT-analyysi

6.1 Vahvuudet:

- Vahva kokemus ja asiantuntemus neurokirjon kentältä
- Sitoutuneet toimijat ja vertaistoiminnan perinne
- Hyvä alueellinen tunnettuus ja sidosryhmä verkostot

6.2 Heikkoudet:

Rajalliset resurssit ja henkilöstö sekä vapaaehtoispohja
Riippuvuus avustusrahoituksesta, ei omaa varainhankintaa
Satakunnan erikoisuus ja koko vaatii jatkuvaa viestintää
Hallituslaisten omat erityispiirteet vaikuttavat hallitustoimintaan

6.3 Mahdollisuudet:

- Kasvava yhteiskunnallinen kiinnostus neurokirjoa kohtaan
- Uudet digitaaliset työkalut ja toimintamallit, nimittäin AI
- Mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon
- STEA:n uusi rahoitusmahdollisuus pienille yhdistyksille

6.4 Uhat:

- Julkisen rahoituksen epävarmuus
- Vapaaehtoisten kuormittuminen ja vapaaehtoisten pieni määrä
- Yhteistyökumppaneiden vaihtuvuus
- Suomen taloudellinen tilanne vaikuttaa jäsenten mahdollisuudet

Tämä strategia toimii ohjenuorana Satakunnan Neurokirjo SAMDY ry:n päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa vuosina 2026–2030. Strategia tarkastetaan vuosittain ja sitä voidaan päivittää tarpeen mukaan.

Vaikutuksemme

Sote- ja hyte-yhdistykset (sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöt) ovat keskeisiä kumppaneita hyvinvointialueilla ja kunnissa. Ne tekevät korvaamatonta ennaltaehkäisevää työtä ja tarjoavat vertaistukea. Satakunnan Neurokirjo SAMDY ry on luokiteltu SOTE-HYTE yhdistykseksi kolmannella sektorilla. Kolmannen sektorin vaikutus Satakunnassa on merkittävä sekä hyvinvoinnin, osallisuuden, työllisyyden että alueellisen elinvoiman kannalta. Keskeiset vaikutukset sisältävät mm.:

1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Satakunnassa kolmas sektori (järjestöt, yhdistykset, säätiöt, seuratoiminta) täydentää julkisia palveluja erityisesti:

yksinäisyyden ehkäisyssä
mielenterveyden ja päihdetyön tukemisessa
ikäihmisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arjen tukemisessa

Monille ihmisille järjestötoiminta on matalan kynnyksen ensikontakti apuun, ennen virallisia sosiaali‑ ja terveyspalveluja.

2. Osallisuus ja yhteisöllisyys

Kolmas sektori vahvistaa paikallista demokratiaa ja yhteisöllisyyttä:

tarjoaa mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön
luo kohtaamispaikkoja kylissä ja kaupunginosissa
tuo äänen esiin ryhmille, jotka muuten jäävät helposti näkymättömiksi

Erityisesti haja‑asutusalueilla yhdistykset ovat usein ainoita aktiivisia toimijoita, jotka ylläpitävät yhteistä tekemistä.

3. Työllisyys ja työelämäpolut

Satakunnassa kolmas sektori:

työllistää suoraan (esim. sosiaali‑ ja terveysjärjestöt, liikunta‑ ja kulttuuritoimijat)
tarjoaa palkkatukityötä, kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja
auttaa nuoria, osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään

Järjestöt toimivat usein välittäjinä työelämän ja julkisten palveluiden välillä.

4. Alueellinen elinvoima

Kolmannen sektorin vaikutus näkyy myös aluekehityksessä:

tapahtumat, festivaalit ja harrastustoiminta lisäävät vetovoimaa
paikallisyhdistykset tukevat kylien ja kaupunginosien elinvoimaa
yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen kanssa tuo kustannustehokkuutta

Moni onnistunut paikallinen hanke Satakunnassa on lähtenyt järjestön tai yhdistyksen aloitteesta.

5. Julkisen sektorin kumppani ja täydentäjä

Satakunnan hyvinvointialueella kolmas sektori toimii:

palvelujen täydentäjänä (ei korvaajana)
kokeilualustana uusille toimintamalleille
kansalaisten tarpeiden tulkkina päätöksenteossa

Ilman kolmatta sektoria julkisten palvelujen kuormitus olisi suurempi ja ennaltaehkäisy heikompaa.

Yhdistyksemme vaikutus

Satakunnan SAMDY ry:n vaikutus näkyy konkreettisesti neurokirjon ihmisten arjessa. Toiminnan ytimessä on vertaistuki, joka tarjoaa mahdollisuuden tulla kohdatuksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Vertaistuen kautta syntyy yhteyksiä, jotka vahvistavat hyvinvointia, osallisuutta ja elämänlaatua.

Alueellisesti yhdistys toimii aktiivisena vaikuttajana Satakunnassa kolmannella sektorilla. Edistämme neurokirjon ihmisten asemaa tuomalla heidän haasteensa, kokemuksensa ja näkökulmansa esiin päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhdistyksen vaikutus rakentuu erityisesti:

vertaistuen tarjoamisesta neurokirjon ihmisille ja heidän läheisilleen
yhteistyöstä muiden yhdistysten, julkisten toimijoiden ja verkostojen kanssa
koulutuksesta ja tiedon lisäämisestä neurokirjosta eri toimijaryhmille
vaikuttamistyöstä, joka edistää yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta

Satakunnan SAMDY ry toimii sillanrakentajana yksilön kokemusten ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen välillä. Yhdistyksen työ lisää ymmärrystä, purkaa ennakkoluuloja ja rakentaa inklusiivisempaa yhteiskuntaa — yhdessä, ihmislähtöisesti.

Läpinäkyva talouskatsastus

Vuonna 2025, rahoituksemme koostui jäsenmaksuista, jäsenjärjestöavustuksesta Autismiliitolta (STEA), Satakunnan hyvinvointialueen järjestöavustuksesta, sekä muista julkisista ja yksityisistö avustuksista.

Lähde	Summa
Avustus	14 354 €
Lahjoitus	560 €
Pienkeräys	792,05 €
Yritys- ja yhdistysyhteistyötulot	153,90 €
Mainostulot	270 €
Jäsenmaksutulot	12 130 €
Varsinaisen toiminnan tuotot	2 706 €
	30 966 €

Autismiliitto ry	5 389,13 €
Satakunnan Hyvinvointialue	5000 €
Aurubis Finland oy	1 400 €
Brita Maria Renlund Minne Stiftelse	1 200 €
Vuorineuvos Erik Rosenlew -säätiö	1 000 €
Yksityishenkilön lahjoitus	500 €
Eurajoen säästöpankki – eli KORSI -säätiö	365 €
Yksityishenkilön lahjoitus	50 €
Yksityishenkilön lahjoitus	10 €

Satakunnan SAMDY ry on voittoa tuottamaton yleishyödyllinen yhdistys. Sen omarahoitus perustuu paljolti jäsenmaksuihin. Koska yhdistyksen jäsenmaksu on haluttu pitää mahdollisimman pienenä, pienenkin mittakaavan toiminnan toteuttaminen edellyttää ulkopuolista rahoitusta. Hallitusaktiivien ajasta kuluukin iso osa rahoituksen varmistamiseen erilaisten avustusten, lahjoitusten ja pienkeräysten avulla. Saimme myös rahallisia sekä tavara lahjoituksia yksityishenkilöiltä.

Useista avustuksista saatiin viime vuonna kielteinen päätös tai entistä pienempi tukisumma. Niin myös yhdistyksen toiminnan toisena tukipilarina, Satakunnan hyvinvointialueen avustuksen lisäksi, toimivasta STEAn avustuksesta. Yhdistyksen tulos jäikin kuluneella kaudella, tarkasta taloudenpidosta huolimatta 1400,68 € tappiolliseksi.

Hallituksemme

Nimi

Nimike

Hallituskausi

Minni Vainio

Mervi Pistool-Tolonen

Tiina Tammisto

Katja Makkonen

Mirjami Rinne

Joni Kinisjärvi

Irina Niemelä

Jussi Markkanen

Jessica Nielsen

Puheenjohtaja

Varapuheenjohtaja

Sihteeri

Rahastonhoitaja

Hallituksen varsinainen jäsen

Hallituksen varsinainen jäsen

Hallituksen varsinainen jäsen

Hallituksen varajäsen

Hallituksen varajäsen

2025-2027

2025-2027

2026-2028

2025-2027

2026-2028

2025-2027

2026-2028

2026-2028

2026-2028

Hallitukseen äänestetään vuosittain syyskokouksessa puolet varsinaisista jäsenistä ja puolet varajäsenistä, aina kahdeksi vuodeksi kerralla. Nain varmistamme hallituksen jatkuvuuden vuodelta vuodelle.

Sääntömme

Nykyiset säännöt on hyväksytty PRH:lla 2019, jossa vaihdettiin vain yhdistyksen nimi. Hallitus on päättänyt kokouksessaan 03/2025, että yhdistyksen säännöt päivitetään. Ehdotetuista säännöistä äänestetään yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 12.10.2026. Kokouskutsu julkaistaan tulevassa jäsentiedotteessa sekä verkkosivuillamme ja sosiaalisen median tileillämme.

Ehdotetut säännöt

§1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen nimi on Satakunnan SAMDY ry, jota kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Yhdistys toimii Satakunnassa, Satakunnan Hyvinvointialueen toiminta-alueella ja sen kotipaikka on Pori.

Yhdistys on suomenkielinen, mutta se voi käyttää toiminnassaan myös muita kieliä.

§2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on

toimia yhdyssiteenä ja tukena neurokirjon ihmisille, heidän läheisillensä sekä neurokirjolaisia kohtaaville ammattilaisille;
jakaa tietoa ja kokemuksia neurokirjosta ja toimia jäsentemme vaikuttamisen väylänä.
Neurokirjoon sisältyy mm. autismikirjo, ADHD, Tourette, monimuotoinen kehityshäiriö, kehityksellinen kielihäiriö sekä muut oppimisvaikeudet.

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

järjestää vertaistuellisia ryhmiä, tapahtumia, kerhoja ja retkiä
järjestää tiedotus-, kurssi- ja luentotoimintaa sekä muita vastaavia tilaisuuksia ja tapahtumia
tiedottaa yhdistyksen toiminnasta ja neurokirjoon liittyvistä asioista
toimii yhteistyössä liittojen ja sidosryhmien, sekä muiden tahojen kanssa, joiden toiminta hyödyttää jäseniämme
voi seurata kunnallista päätöksentekoa, tehdä esityksiä ja aloitteita sekä osallistua neurokirjon ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen toiminta-alueellaan.

3. Yhdistys voi rahoittaa toimintaansa

keräämällä jäsenmaksuja
julkisilla avustuksilla
yksityisten tahojen, kuten säätiöiden avustuksilla tai yrityksien sponsoroinnilla
järjestämällä asianmukaisen luvan saatuaan:

juhlia, tapahtumia tai tilaisuuksia
arpajaisia
myyjäisiä, kirpputoreja tai keräyksiä
kursseja tai koulutustoimintaa
ja muita vastaavia varainhankintakampanjoita

yhdistys voi vastaanottaa:

avustuksia
lahjoituksia
testamentteja

yhdistys voi omistaa irtainta, kiinteää sekä immateriaaliomaisuutta. Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

4. Yhdistys on toiminnassaan poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

5. Yhdistys kuuluu liittoihin, jotka edistävät neurokirjon asiaa.

§3 Jäsenet

Yhdistyksellä voi olla varsinaisia-, ammatti-, yhteisö-, kannatus- sekä kunniajäseniä. Hallitus voi päättää olla vastaanottamatta kaikkia muita paitsi varsinaisia jäseniä.

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on täysi-ikäinen, täysivaltainen ja hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Varsinainen jäsenyys on perhekohtainen. Perheeseen lasketaan mukaan rekisteröity jäsen, hänen mahdollinen puolisonsa sekä lapset tai muut huollettavat henkilöt.

Yhdistyksen ammatti-, yhteisö- tai kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö.

Yhdistyksellä on mahdollisuus nimetä kunniajäseniä sekä kunniapuheenjohtajia, joita kutsutaan näissä säännöissä yhteisnimityksellä kunniajäseniksi. Kunniajäsenyys on elinikäinen, kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.

Jäseneksi voi liittyä yhdistyksen tai liiton kautta. Jäsen ei kuitenkaan voi olla vain yhdistyksen jäsen, vaan liiton yhteistyön kautta syntyy jäsenyyden kokonaisuus.

Jäsenyys astuu alustavasti voimaan, kun jäsen lähettää hakemuksen, mutta on virallinen vasta kun jäsenmaksu saapuu yhdistyksen tilille. Hallitus vahvistaa jäsenyyden kokouksessaan.

Jäsenistä on pidettävä päivitetty tieto jäsenrekisterissä. Hallitus vastaa jäsenrekisterin ylläpidosta. Jäsenellä on velvollisuus ilmoittaa yhdistykselle tai liitolle muutoksista omiin rekisteritietoihinsa.

Lisää otsikkotekstisi tähän

§4 Jäsenen päätösvalta

1. 1. 1. Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa.

1. 1. 1. Varsinaisella jäsenellä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus yhdistyksen kokouksissa. Varsinaisilla jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa jokaisella yksi ääni per maksettu jäsenyys.

1. 1. 1. Ammatti- ja yhteisöjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa, sekä niissä hallituksen kokouksissa, joihin heitä on kutsuttu.

1. 1. 1. Kunniajäsenen nimike myönnetään hallituksen esityksestä yhdistyskokouksessa. Nimike voidaan myöntää vain henkilölle, joka on edistänyt merkittävästi yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa, ja joka ei ole enää aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa. Kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa. Kunniajäsenten muut etuudet ja oikeudet määritellään yhdistyksen kokouksessa hallituksen esityksestä. Kunniajäsenet eivät saa aiheuttaa yhdistykselle kohtuuttomia kustannuksia, hallituksen harkinnan mukaan.

1. 1. 1. Yhdistyksen kokouksissa henkilövaaleissa käytetään tarvittaessa kohtuullista vaalitapaa; Äänten mennessä tasan, arpa ratkaisee. Muissa äänestyksissä ratkaisee ehdoton äänten enemmistö; Äänten mennessä tasan, yhdistyksen puheenjohtajan ääni ratkaisee. Jos edes yksi jäsen pyytää suljetun lippuäänestyksen, hallituksella on velvollisuus toteuttaa äänestys tällä tavalla.

§5 Jäsenmaksu

1. 1. 1. Jäsenyys on kalenterivuosikohtainen 1.1.–31.12.

1. 1. 1. Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä sekä ammatti-, yhteisö- ja kannatusjäseniltä voidaan periä vuosittainen jäsenmaksu, jonka suuruuden päättää yhdistyksen syyskokous.

1. 1. 1. Jäsen on velvollinen maksamaan syyskokouksen määräämän maksun vuosittain hallituksen päättämänä aikana. Kesken kalenterivuoden eronneelle tai erotetulle jäsenelle ei palauteta jäsenmaksua.

1. 1. 1. Jos jäsen jättää jäsenmaksun maksamatta laskun ja muistutuksen jälkeen, hän ei enää täytä jäsenyyden velvoitteita ja hänet voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä.

1. 1. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksuja.

§6 Jäsenen eroaminen tai erottaminen

1. 1. Jokaisella jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä. Irtisanomisen voi tehdä:
    - - ilmoittamalla siitä kirjallisesti liitolle
        ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle
        ilmoittamalla erosta suullisesti yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi
        erityisperusteisiin vedoten voidaan hyväksyä suullinen irtisanominen puheenjohtajalle esim. puhelimitse
  2. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä häntä kuulematta, jos:
  3. - - jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta
        jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
        ei enää täytä laissa mainittuja jäsenyyden ehtoja
        ei enää täytä yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja
  4. Yhdistyksenkokous voi myös erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut sitä. Asianomaisella on oikeus tilaisuuteen selityksen antamiseen. Jäsen voi antaa selityksen paikan päällä, kirjallisesti, tai jättää antamatta. Hän voi päättää antaa selityksen hallituksen kokouksessa tai yhdistyksen kokouksessa. Jäsenelle ilmoitetaan asiasta viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta, jotta asianomaisella on tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Jäsenelle voidaan ilmoittaa suullisesti tai kirjallisesti, myös sähköisesti.
  6. Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen. Omaisuus on palautettava yhdistykselle kalenterikuukauden sisällä eropäätöksen ilmoituspäivästä.
  8. Hallituksen jäsenen, joka jää pois hallitustoiminnasta vaaditaan myös palauttamaan yhdistyksen omaisuus voimassa olevalle hallitukselle ennen toimintansa viimeistä päivää. Tämä koskee myös digitaalista omaisuutta.

§7 Yhdistyksen hallitus

1. 1. 1. Yhdistystä edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 5–8 varsinaista jäsentä sekä 0–6 varajäsentä.

1. 1. 1. Vain yhdistyksen varsinaisia jäseniä hyväksytään ehdokkaiksi hallitukseen.

1. 1. 1. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi.

1. 1. 1. Hallituksen jäsenten sekä varajäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta. Heistä vuorotellen aina puolet ovat vuosittain erovuorossa.

1. 1. 1. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt kuten jäsenvastaava ja viestintävastaava.

1. 1. 1. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

1. 1. 1. Hallitus kokoontuu, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

1. 1. 1. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen varsinaisista jäsenistä, puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on läsnä.

1. 1. 1. Hallituksen varsinaisilla jäsenillä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus kaikissa kokouksissa, joihin he osallistuvat. Hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa kokouksissa, joihin he osallistuvat. Heille myönnetään kokouskohtaisesti äänioikeus paikkaamaan estyneitä varsinaisia jäseniä.

1. 1. Yhdistyksen palkattu työntekijä ei voi olla hallituksen jäsen.

§8 Yhdistyksen hallituksen toiminta

1. 1. 1. Hallitus toimii yhdistyksen johtavana elimenä ja hoitaa yhdistyksen asioita, sisältäen mm:
      - edustaa yhdistystä
        panee toimeen yhdistyksen kokousten päätökset
        hoitaa huolellisesti yhdistyksen taloutta, sen varoja ja muuta omaisuutta
        kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset
        valmistelee yhdistyksen kokouksiin lakisääteiset käsiteltävät asiat
        valitsee tarvittavat edustajat yhteistyöelimiin, työryhmiin ja kokouksiin
        ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt sekä päättää heitä koskevista työsuhdeasioista
        päättää yhdistyksen ansiomerkkien tai muiden vastaavien huomion osoitusten esittämisestä yhdistyksen kokoukselle
        huolehtii ja vastaa yhdistyksen muidenkin asioiden hoitamisesta lain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.

</ul>

1. 1. 1. - Yhdistyksen hallitus voi asettaa erikseen määrittelemiään tehtäviä varten toimikuntia ja jaostoja, jotka ovat vastuussa toiminnastaan hallitukselle. Näihin tehtäviin voidaan valita myös 15 v. täyttäneitä nuoria, ammattilaisia, yms.

1. 1. 1. - Hallitus määrää joka vuosi toimenkuvat sekä sopii yhteiset toimintatavat yhdistyksen johto- ja taloussäännöissä. Hallitus voi päättämänsä menettelyn mukaisesti tehdä päätöksiä kokousta pitämättä. Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, se on kirjattava, varmennettava ja säilytettävä luotettavasti.

§9 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

1. 1. 1. 1. Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Hallitus voi tarvittaessa nimetä näiden henkilöiden lisäksi muitakin nimenkirjoittajia.

1. 1. 1. 1. Hallituksen rahastonhoitajalle ja puheenjohtajalle annetaan tilinkäyttöoikeudet, jollei muuten päätetä järjestäytymiskokouksessa. Yhdistyksellä on ainakin kaksi (2) pääkäyttäjää sekä yksi (1) pankkikorttia vuosittain. Hallitus päättää tarpeen mukaan tilinkatseluoikeudet muille vuosittain.

§10 Tilikausi ja toiminnantarkastus

1. 1. 1. 1. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi 1.1.–31.12.

1. 1. 1. 1. Tilintarkastus ja/tai toiminnantarkastus on oltava valmis kevätkokoukseen mennessä tai viimeistään neljän (4) kuukauden sisällä tilikauden viimeisestä päivästä.

§11 Yhdistyksen kokoukset

1. 1. 1. 1. Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous sekä syyskokous. Kevätkokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä. Syyskokous pidetään 1.9. ja 15.10. välisenä aikana.

1. 1. 1. 1. Yhdistyksen kokousten tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus. Jos jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokoukseen käsiteltäväksi, hänen on kirjallisesti esitettävä asia hallitukselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen yhdistyksen kokousta.

1. 1. 1. 1. Yhdistyksen kevätkokouksessa:
      - esitetään yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta sekä toiminnantarkastuskertomus,
        esitetään yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta, sekä tarvittaessa tilintarkastuskertomus,
        esitetään vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
        päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista,
        keskustellaan tai päätetään jäsenten vireille asettamista asioista.
    2. 1. Yhdistyksen syyskokouksessa:
      - esitetään toimintasuunnitelma yhdistyksen seuraavaa kalenterivuotta varten sekä yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten,
        esitetään talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle,
        päätetään jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle,
        asetetaan palkkio- ja matkakorvauksien määrät seuraavalle kalenterivuodelle,
        valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavalle kalenterivuodelle,
        valitaan erovuoroisten varsinaisten jäsenten ja varajäsenten tilalle toimijat seuraaviksi kahdeksi vuodeksi,
        valitaan varsinainen sekä varatilintarkastaja/toiminnantarkastaja yhdistykselle seuraavalle kalenterivuodelle,
        päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista,
        keskustellaan tai päätetään jäsenten vireille asettamista asioista.

§12 Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen

1. 1. 1. 1. Hallitus kutsuu yhdistyksen jäsenet koolle kokoukseen. Ennakkoilmoitus kokouksesta lähetetään vähintään 30 päivää ennen kokousta. Virallinen kokouskutsu on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen kokouksen ajankohtaa.

1. 1. 1. 1. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset ovat pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sääntömääräistä kokousta ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä.

1. 1. 1. 1. Virallinen kokouskutsu toimitetaan joko postitse tai sähköisesti. Hallitus voi tämän lisäksi ilmoittaa yhdistyksenkokouksista sosiaalisen median kanavissa, verkkosivuillaan tai muussa yhdistyksen tiedotuskanavassa.

1. 1. 1. 1. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus sen katsoo aiheelliseksi, yhdistyksen kokous niin päättää, tai vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä mainitsemiaan asioita varten kirjallisesti pyytää. Jäsenellä on oikeus pyytää hallitukselta mahdollisuus nähdä jäsenluettelo ja saada tietoonsa yhdistyksen jäsenmäärä.

1. 1. 1. 1. Hallituksen on kutsuttava kokous koolle kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on hallitukselle saapunut kirjallisesti.

§13 Etäosallistuminen

1. 1. 1. 1. Yhdistyksen kokous tai hallitus voi päättää, että yhdistyksen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

1. 1. 1. 1. Hallitus ilmoittaa tästä kokouskutsussa ja antaa ohjeet osallistumisesta.

1. 1. 1. 1. Hallitus voi päättää keskenään, miten hallituksen kokoukseen voi osallistua.

§14 Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen

1. 1. 1. 1. Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

1. 1. 1. 1. Kokouskutsun esityslistassa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

1. 1. 1. 1. Kokouskutsuun voi myös liittää esityksen tai luonnoksen sääntömuutoksesta.

§15 Yhdistyksen purkaminen tai lakkauttaminen

1. 1. 1. 1. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

1. 1. 1. 1. Kokouskutsun esityslistassa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.

1. 1. 1. 1. Kun yhdistys päätetään purkaa, käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi, käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Esitetään syyskokouksessa 12.10.2026, lähetetään sitten PRH:lle

Lyhyt historia

Satakunnan SAMDY ry on perustettu vastaamaan neurokirjon ihmisten ja heidän läheistensä tuen tarpeeseen sekä vahvistamaan heidän asemaansa yhteiskunnassa. Yhdistyksen toiminta on alusta asti rakentunut vertaistuelle, yhteisöllisyydelle ja halulle lisätä ymmärrystä neurokirjosta.

Vuosien varrella SAMDY ry on kasvanut aktiiviseksi toimijaksi Satakunnan alueella. Toiminta on laajentunut vertaistukiryhmistä koulutuksiin, tapahtumiin sekä yhteistyöhön muiden järjestöjen ja julkisten toimijoiden kanssa. Samalla yhdistyksen rooli vaikuttajana kolmannella sektorilla on vahvistunut.

Nykyisin Satakunnan SAMDY ry toimii tärkeänä sillanrakentajana yksilöiden, yhteisöjen ja päätöksenteon välillä, edistäen yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja neurokirjon ihmisten hyvää arkea.