Yhdistyksestämme
Sosiaalinen Media
Miksi olemme olemassa
Satakunnan Neurokirjo SAMDY ry on olemassa, jotta neurokirjon ihmisillä ja heidän läheisillään olisi Satakunnassa paikka, josta löytyy ymmärrystä, vertaistukea, osallisuutta ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Olemme tärkeä osa yhteiskuntaa, koska neurokirjon ihmiset ja heidän läheisensä tarvitsevat palveluita, joita julkiset palvelut eivät yksin pysty tarjoamaan.
Perustehtävämme sisältää mm.:
- toimia yhdyssiteenä ja tukena neurokirjon ihmisille
- tarjota vertaistukea ilman diagnoosirajoja
- jakaa tietoa neurokirjosta
- vahvistaa neurokirjolaisten asemaa yhteiskunnassa
- tukea myös läheisiä ja ammattilaisia.
Tarjoamme vertaistukiryhmiä, -kerhoja, -tapahtumia, -koulutuksia, ja -neuvontaa sekä turvallisen yhteisön, jossa ei tarvitse jatkuvasti selittää omaa tilannettaan tai piirteitään. Toimintamme pyrkii varmistamaan, ettei yhdenkään Satakuntalaisen tarvitsisi jäädä yksin neurokirjon haasteiden kanssa.
Kolmannen sektorin näkökulmasta, Satakunnan Neurokirjo SAMDY ry:n tärkeimmät perusteet ovat:
- Yksinäisyyden vähentäminen vertaistuen avulla.
- Osallisuuden lisääminen tarjoamalla toimintaa koko Satakunnan alueella.
- Tietoisuuden kasvattaminen neurokirjosta ja siihen liittyvistä tarpeista.
- Perheiden tukeminen arjen haasteissa.
- Neurokirjolaisten äänen esiin tuominen päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä.
Strateginen suunnitelma 2026-2030
1. Visio
”Satakunta, jossa jokaisella neurokirjon ihmisellä on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, oppia, työskennellä ja elää merkityksellistä elämää yhteisönsä täysivaltaisena jäsenenä.”
2. Missio
”Edistämme neurokirjon ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvointia Satakunnassa tarjoamalla vertaistukea ja -toimintaa eri muodoissa, lisäämällä yhteiskunnassa tietoisuutta neurokirjosta ja siihen liittyvistä teemoista sekä tekemällä yhteistyötä yhdistysten, yritysten ja julkisen sektorin kanssa.”
3. Arvomme
- Yhdenvertaisuus
Jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Monet neurokirjon ihmiset kohtaavat arjessaan syrjimistä; heidän sanojaan, kokemuksiaan ja haasteitaan vähätellään tai ei oteta todesta. Neurokirjon ihmiset myös usein kuuluvat muihin vähemmistöihin. Yhdistyksemme toiminnassa olemme ennakkoluulottomia, avoimia ja yhdenvertaisia.
- Vastuullisuus
Kaikessa yhdistyksen toiminnassa toimimme vastuullisesti noudattaen Satakunnan Yhteisökeskuksen Vastuullisuus yhdistystoiminnassa ohjeistusta. Kehitämme jatkuvasti uusia tapoja tehdä toiminnastamme läpinäkyvämpää.
- Tuloksellisuus
Tuloksellisuus on meille tärkeää. Neurokirjon Käypä hoito -suositusten mukaan vertaistuki on osa neurokirjon oireyhtymien monimuotoista hoitoa; Kolmannen sektorin tarjoama vertaistuki estää tilanteiden kriisiytymistä ja ennalta ehkäisee inhimillistä kärsimystä. Ennalta ehkäisevän työn vaikutusta on haastavaa laskea numeroina, mutta toiminnassamme näemme konkreettisesti myönteisen vaikutuksen jäsentemme elämään. Etsimme jatkuvasti parempia tapoja mitata toimintamme tuloksellisuutta.
4. Strategiset tavoitteemme
4.1 Resurssien riittävyyden varmistaminen
- Vahvistetaan taloudellista kestävyyttä monipuolistamalla rahoituslähteitä: etsitään uusia mahdollisia avustuslähteitä, keinoja saada pitkäaikaisia lahjoittajia, esim. yritykset tai yksityishenkilöt, sekä kehitetään omaa varainhankintaa.
- Aktivoidaan jäseniä osallistumaan toimintaan sekä päätöksentekoon. Kehitämme uusia tapoja sitouttaa jäseniämme aktiiviseen toimintaan ja toimijuuteen.
- Palkataan vähintään yksi työntekijä ulkopuolisella rahoituksella. Näin myös vapaaehtoisten jaksaminen ja hyvinvointi paranee.
- Priorisoidaan toiminnassamme eri sidosryhmien tärkeyttä/asemaa:
- Jäsenet
- Muut Satakunnan asukkaat, joita neurokirjo koskee
- Satakunnan yhdistykset
- Neurokirjon ihmisiä kohtaavat ammattilaiset
- Kuntien toimielimet, mm. vammaisneuvosto
4.2 Yhdistyksen osaamisen kehittäminen ja henkilöstön hyvinvointi
- Kehitetään hallintoa vastaamaan kasvavaa toimintaa: luodaan strategia, päivitetään säännöt, laaditaan hallituksen keskinäinen sopimus toimintatavoista, kirjataan vakiintuneet toimintatavat ylös ja tarkistetaan muiden asiakirjojen ajanmukaisuus.
- Yhdistyksen sisäisen kulttuurin uudistaminen, mm. avoimuus ja läpinäkyvyys.
- Tyytyväisyyden ja sitoutumisen vahvistaminen mm. vahvistamalla kiittämisen kulttuuria, luomalla ilmapiiri, jossa mielipiteiden ilmaisu ja voimaantuminen on mahdollista
- Osaamisen kehittäminen: annetaan niin palkatuille kuin vapaaehtoisillekin toimijoille mahdollisuus kehittää itseään ja osaamistaan
4.3 Näkyvyyden ja tunnettavuuden lisääminen
- Brändin vahvistaminen
- Yhdistyksen näkyvyyden lisääminen
- Viestinnän kehittäminen kohderyhmille: selkokielisyyden ja esteettömyyden parantaminen ja monikielisen tuen lisääminen
- Palveluiden saavutettavuuden parantaminen lisäämällä toimintaamme seutukunnissa.
5. Mittarit ja seuranta
- Resurssien riittävyyden varmistaminen – pääoman määrä, pääoman kasvu, rahoituksen monipuolisuus ja määrä, saatujen lahjoitusten määrä ja suuruus, vapaaehtoistuntien määrä, yhden henkilön auttamisen hinta, varsinaisen toiminnan kustannusten ja yleiskustannusten suhde, vapaaehtoisten ja henkilöstön määrä, SROI, ROI
- Näkyvyyden ja tunnettavuuden lisääminen – neuroinklusiivisuus (kyselyt), koulutuksien määrät, tyytyväisyys ja hyvinvointi (kyselyt), psykologinen turvallisuus
- Osallistuminen ja yhteisöllisyys – jäsenmäärän kehitys, tunnettavuus, osallistujien määrä, käyntien määrä, viestintäkanavien käyntinumeron, toimintaan osallistuneiden määrä ja palaute, sosiaalinen sijoitetun pääoman tuotto (SROI)
- Tunnistetaan, seurataan ja kehitetään mittareita, laskentatapoja, raportointi, yms.
6. SWOT-analyysi
SWOT muodostuu englanninkielisistä sanoista Strengths, Weaknesses, Opportunities and Threats – eli vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Olemme kartoittaneet nämä ja niiden perusteella päättäneet strategiset päätavoitteemme vuosille 2026-2030.
6.1 Vahvuudet:
- Vahva kokemus ja asiantuntemus neurokirjon kentältä
- Sitoutuneet toimijat ja vertaistoiminnan perinne
- Hyvä alueellinen tunnettuus ja sidosryhmä verkostot
- Joustava ja ketterä toimintamahdollisuus, ilman jäykkää byrokratiaa
6.2 Heikkoudet:
- Rajalliset resurssit ja henkilöstö sekä vapaaehtoispohja
- Riippuvuus avustusrahoituksesta, ei omaa varainhankintaa
- Satakunnan viestinnän ulottuvuuden erikoisuudet ja sen koko vaatii jatkuvaa viestintää
- Hallituslaisten omat erityispiirteet vaikuttavat hallitustoimintaan
6.3 Mahdollisuudet:
- Kasvava yhteiskunnallinen kiinnostus neurokirjoa kohtaan
- Uudet digitaaliset työkalut ja toimintamallit, nimittäin AI
- Mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon
- STEA:n uusi rahoitusmahdollisuus pienille yhdistyksille
6.4 Uhat:
- Julkisen rahoituksen epävarmuus
- Vapaaehtoisten kuormittuminen ja vapaaehtoisten pieni määrä
- Yhteistyökumppaneiden vaihtuvuus
- Suomen taloudellinen tilanne vaikuttaa jäsenten mahdollisuuksiin osallistua toimintaan
Tämä strategia toimii ohjenuorana Satakunnan Neurokirjo SAMDY ry:n päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa vuosina 2026–2030. Strategia tarkastetaan vuosittain ja sitä voidaan päivittää tarpeen mukaan.
Vaikutuksemme
1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
- yksinäisyyden ehkäisyssä
- mielenterveyden ja päihdetyön tukemisessa
- ikäihmisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arjen tukemisessa
2. Osallisuus ja yhteisöllisyys
- tarjoaa mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön
- luo kohtaamispaikkoja kylissä ja kaupunginosissa
- tuo äänen esiin ryhmille, jotka muuten jäävät helposti näkymättömiksi
3. Työllisyys ja työelämäpolut
- työllistää suoraan (esim. sosiaali‑ ja terveysjärjestöt, liikunta‑ ja kulttuuritoimijat)
- tarjoaa palkkatukityötä, kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja
- auttaa nuoria, osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään
4. Alueellinen elinvoima
- tapahtumat, festivaalit ja harrastustoiminta lisäävät vetovoimaa
- paikallisyhdistykset tukevat kylien ja kaupunginosien elinvoimaa
- yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen kanssa tuo kustannustehokkuutta
5. Julkisen sektorin kumppani ja täydentäjä
- palvelujen täydentäjänä (ei korvaajana)
- kokeilualustana uusille toimintamalleille
- kansalaisten tarpeiden tulkkina päätöksenteossa
Yhdistyksemme vaikutus
Alueellisesti yhdistys toimii aktiivisena vaikuttajana Satakunnassa kolmannella sektorilla. Edistämme neurokirjon ihmisten asemaa tuomalla heidän haasteensa, kokemuksensa ja näkökulmansa esiin päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhdistyksen vaikutus rakentuu erityisesti:
- vertaistuen tarjoamisesta neurokirjon ihmisille ja heidän läheisilleen
- yhteistyöstä muiden yhdistysten, julkisten toimijoiden ja verkostojen kanssa
- koulutuksesta ja tiedon lisäämisestä neurokirjosta eri toimijaryhmille
- vaikuttamistyöstä, joka edistää yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta
Läpinäkyva talouskatsastus
Vuonna 2025, rahoituksemme koostui jäsenmaksuista, jäsenjärjestöavustuksesta Autismiliitolta (STEA), Satakunnan hyvinvointialueen järjestöavustuksesta, sekä muista julkisista ja yksityisistä avustuksista.
| Lähde | Summa |
| Avustus | 14 354 € |
| Lahjoitus | 560 € |
| Pienkeräys | 792,05 € |
| Yritys- ja yhdistysyhteistyötulot | 153,90 € |
| Mainostulot | 270 € |
| Jäsenmaksutulot | 12 130 € |
| Varsinaisen toiminnan tuotot | 2 706 € |
| 30 966 € |
Autismiliitto ry | 5 389,13 € |
| Satakunnan Hyvinvointialue | 5000 € |
| Aurubis Finland oy | 1 400 € |
| Brita Maria Renlund Minne Stiftelse | 1 200 € |
| Vuorineuvos Erik Rosenlew -säätiö | 1 000 € |
| Yksityishenkilön lahjoitus | 500 € |
| Eurajoen säästöpankki – eli KORSI -säätiö | 365 € |
| Yksityishenkilön lahjoitus | 50 € |
| Yksityishenkilön lahjoitus | 10 € |
Satakunnan SAMDY ry on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys. Sen omarahoitus perustuu paljolti jäsenmaksuihin. Koska yhdistyksen jäsenmaksu on haluttu pitää mahdollisimman pienenä, pienenkin mittakaavan toiminnan toteuttaminen edellyttää ulkopuolista rahoitusta. Hallitusaktiivien ajasta kuluukin iso osa rahoituksen varmistamiseen erilaisten avustusten, lahjoitusten ja pienkeräysten avulla. Saimme myös rahallisia sekä tavara lahjoituksia yksityishenkilöiltä.
Useista avustuksista saatiin viime vuonna kielteinen päätös tai entistä pienempi tukisumma. Niin myös yhdistyksen toiminnan toisena tukipilarina toimivasta liiton jäsenjärjestöavustuksesta. Yhdistyksen tulos jäikin kuluneella kaudella, tarkasta taloudenpidosta huolimatta 1400,68 € tappiolliseksi.
Hallituksemme
Nimi
Nimike
Hallituskausi
Mervi Pistool-Tolonen
Tiina Tammisto
Katja Makkonen
Mirjami Rinne
Joni Kinisjärvi
Irina Niemelä
Jussi Markkanen
Jessica Nielsen
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Sihteeri
Rahastonhoitaja
Hallituksen varsinainen jäsen
Hallituksen varsinainen jäsen
Hallituksen varsinainen jäsen
Hallituksen varajäsen
Hallituksen varajäsen
2026
2025-2026
2026
2025-2026
2026-2027
2025-2026
2026-2027
2026-2027
2026
Hallitukseen äänestetään vuosittain syyskokouksessa puolet varsinaisista jäsenistä ja puolet varajäsenistä, aina kahdeksi vuodeksi kerralla. Nain varmistamme hallituksen jatkuvuuden vuodesta toiseen.
Sääntömme
Nykyiset säännöt on hyväksytty PRH:lla 2019, jossa vaihdettiin vain yhdistyksen nimi. Hallitus on päättänyt kokouksessaan 03/2025, että yhdistyksen säännöt päivitetään. Ehdotetuista säännöistä äänestettiin yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 12.10.2026 ja ne lähetettiin PRH:lle hyväksyttäväksi.
Ehdotetut säännöt
§1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
- Yhdistyksen nimi on Satakunnan SAMDY ry, jota kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.
- Yhdistys toimii Satakunnassa ja sen kotipaikka on Pori.
- Yhdistys on suomenkielinen, mutta se voi käyttää toiminnassaan myös muita kieliä.
§2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta
- Yhdistyksen tarkoituksena on
- toimia yhdyssiteenä ja tukena neurokirjon ihmisille, heidän läheisillensä sekä neurokirjolaisia kohtaaville ammattilaisille;
- jakaa tietoa ja kokemuksia neurokirjosta ja toimia jäsentemme vaikuttamisen väylänä.
Neurokirjoon sisältyy mm. autismikirjo, ADHD, Tourette, monimuotoinen kehityshäiriö, kehityksellinen kielihäiriö sekä muut oppimisvaikeudet.
- järjestää vertaistuellisia ryhmiä, tapahtumia, kerhoja ja retkiä
- järjestää tiedotus-, kurssi- ja luentotoimintaa sekä muita vastaavia tilaisuuksia ja tapahtumia
- tiedottaa yhdistyksen toiminnasta ja neurokirjoon liittyvistä asioista
- toimii yhteistyössä liittojen ja sidosryhmien, sekä muiden tahojen kanssa, joiden toiminta hyödyttää jäseniämme
- voi seurata kunnallista päätöksentekoa, tehdä esityksiä ja aloitteita sekä osallistua neurokirjon ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen toiminta-alueellaan.
3. Yhdistys voi rahoittaa toimintaansa
- keräämällä jäsenmaksuja
- julkisilla avustuksilla
- yksityisten tahojen, kuten säätiöiden avustuksilla tai yrityksien sponsoroinnilla
- järjestämällä asianmukaisen luvan saatuaan:
- juhlia, tapahtumia tai tilaisuuksia
- arpajaisia
- myyjäisiä, kirpputoreja tai keräyksiä
- kursseja tai koulutustoimintaa
- ja muita vastaavia varainhankintakampanjoita
- yhdistys voi vastaanottaa:
- avustuksia
- lahjoituksia
- testamentteja
- yhdistys voi omistaa irtainta, kiinteää sekä immateriaaliomaisuutta. Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
4. Yhdistys on toiminnassaan poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
§3 Jäsenet
- Yhdistyksellä voi olla varsinaisia-, nuoriso-, ammatti-, yhteisö-, kannatus- sekä kunniajäseniä. Hallitus voi päättää olla vastaanottamatta kaikkia muita paitsi varsinaisia jäseniä.
- Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on täysi-ikäinen, täysivaltainen ja hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Varsinainen jäsenyys on perhekohtainen. Perheeseen lasketaan mukaan rekisteröity jäsen, hänen mahdollinen puolisonsa sekä lapset tai muut huollettavat henkilöt.
- Yhdistyksen nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Nuorisojäsenyys on henkilökohtainen.
- Yhdistyksen ammatti-, yhteisö- tai kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö.
- Yhdistyksellä on mahdollisuus nimetä kunniajäseniä sekä kunniapuheenjohtajia, joita kutsutaan näissä säännöissä yhteisnimityksellä kunniajäseniksi. Kunniajäsenyys on elinikäinen, kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.
- Yhdistykseen liittyminen edellyttää aina aktiivista tahdonilmausta, eli jäsenhakemuksen täyttämistä. Ketään ei saa liittää vastentahtoisesti tai tietämättä yhdistyksen jäseneksi. Jäseneksi voi liittyä yhdistyksen tai liiton kautta. Jäsen ei kuitenkaan voi olla vain yhdistyksen jäsen, vaan liiton yhteistyön kautta syntyy jäsenyyden kokonaisuus.
- Jäsenyys astuu alustavasti voimaan, kun jäsen lähettää hakemuksen, mutta on virallinen vasta kun jäsenmaksu saapuu yhdistyksen tilille. Hallitus vahvistaa jäsenyyden kokouksessaan.
- Jäsenistä on pidettävä päivitetty tieto jäsenrekisterissä. Hallitus vastaa jäsenrekisterin ylläpidosta. Jäsenellä on velvollisuus ilmoittaa yhdistykselle tai liitolle muutoksista omiin rekisteritietoihinsa.
§4 Jäsenen päätösvalta
- Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa.
- Varsinaisella jäsenellä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus yhdistyksen kokouksissa. Varsinaisilla jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa jokaisella yksi ääni per maksettu jäsenyys.
- Nuorisojäsenillä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.
- Ammatti- ja yhteisöjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa, sekä niissä hallituksen kokouksissa, joihin heitä on kutsuttu.
- Kunniajäsenen nimike myönnetään hallituksen esityksestä yhdistyskokouksessa. Nimike voidaan myöntää vain henkilölle, joka on edistänyt merkittävästi yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa, ja joka ei ole enää aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa. Kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa. Kunniajäsenten muut etuudet ja oikeudet määritellään yhdistyksen kokouksessa hallituksen esityksestä. Kunniajäsenet eivät saa aiheuttaa yhdistykselle kohtuuttomia kustannuksia, hallituksen harkinnan mukaan.
- Yhdistyksen kokouksissa henkilövaaleissa käytetään tarvittaessa kohtuullista vaalitapaa; Äänten mennessä tasan, arpa ratkaisee. Muissa äänestyksissä ratkaisee ehdoton äänten enemmistö; Äänten mennessä tasan, yhdistyksen puheenjohtajan ääni ratkaisee. Jos edes yksi jäsen pyytää suljetun lippuäänestyksen, hallituksella on velvollisuus toteuttaa äänestys tällä tavalla.
§5 Jäsenmaksu
- Jäsenyys on kalenterivuosikohtainen 1.1.–31.12.
- Yhdistyksen varsinais-, nuoriso-, ammatti-, yhteisö-, sekä kannatusjäseniltä voidaan periä vuosittainen jäsenmaksu, jonka suuruuden päättää yhdistyksen syyskokous.
- Jäsen on velvollinen maksamaan syyskokouksen määräämän maksun vuosittain hallituksen päättämänä aikana. Kesken kalenterivuoden eronneelle tai erotetulle jäsenelle ei palauteta jäsenmaksua.
- Jos jäsen jättää jäsenmaksun maksamatta laskun ja muistutuksen jälkeen, hän ei enää täytä jäsenyyden velvoitteita ja hänet voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä.
- Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksuja.
§6 Jäsenen eroaminen tai erottaminen
- Yhdistykseen kuuluminen edellyttää aina tahdonilmausta. Ketään ei saa pitää vastentahtoisesti yhdistyksen jäsenenä. Jokaisella jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä. Irtisanomisen voi tehdä:
-
- ilmoittamalla siitä kirjallisesti liitolle
- ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle
- ilmoittamalla erosta suullisesti yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi
- erityisperusteisiin vedoten voidaan hyväksyä suullinen irtisanominen puheenjohtajalle, tilanteessa jossa voi todistaa jäsenen henkilöllisyyden
-
- Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä häntä kuulematta, jos:
- jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta
- jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
- ei enää täytä laissa mainittuja jäsenyyden ehtoja
- ei enää täytä yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja
- Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä häntä kuulematta, jos:
- Yhdistyksenkokous voi myös erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut sitä. Asianomaisella on oikeus tilaisuuteen selityksen antamiseen. Jäsen voi antaa selityksen paikan päällä, kirjallisesti, tai jättää antamatta. Hän voi päättää antaa selityksen hallituksen kokouksessa tai yhdistyksen kokouksessa. Jäsenelle ilmoitetaan asiasta viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta, jotta asianomaisella on tilaisuus selityksen antamiseen asiassa. Jäsenelle voidaan ilmoittaa suullisesti tai kirjallisesti, myös sähköisesti.
- Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen. Omaisuus on palautettava yhdistykselle kalenterikuukauden sisällä eropäätöksen ilmoituspäivästä.
- Hallituksen jäsenen, joka jää pois hallitustoiminnasta vaaditaan myös palauttamaan yhdistyksen omaisuus voimassa olevalle hallitukselle ennen toimintansa viimeistä päivää. Tämä koskee myös digitaalista omaisuutta.
§7 Yhdistyksen hallitus
- Yhdistystä edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 5–8 varsinaista jäsentä sekä 0–6 varajäsentä. Hallitukseen voidaan varata erikseen yksi (1) nuorisojäsenpaikka sekä yksi (1) nuorisovarajäsenpaikka.
- Vain yhdistyksen varsinaisia jäseniä hyväksytään ehdokkaiksi hallitukseen.
- Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi.
- Hallituksen jäsenten sekä varajäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta. Heistä vuorotellen aina puolet ovat vuosittain erovuorossa.
- Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt kuten jäsenvastaava ja viestintävastaava.
- Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.
- Hallitus kokoontuu, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
- Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen varsinaisista jäsenistä, puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on läsnä.
- Hallituksen varsinaisilla jäsenillä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus kaikissa kokouksissa, joihin he osallistuvat. Hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa kokouksissa, joihin he osallistuvat. Heille myönnetään kokouskohtaisesti äänioikeus paikkaamaan estyneitä varsinaisia jäseniä.
- Yhdistyksen palkattu työntekijä ei voi olla hallituksen jäsen.
- Hallitus voi valtuuttaa hallituksen ulkopuolisia toimihenkilöitä, omia palkallisia työntekijöitä tai muita tahoja solmimaan sopimuksia tai toteuttamaan muita sovittuja toimenpiteitä.
§8 Yhdistyksen hallituksen toiminta
- Hallitus toimii yhdistyksen johtavana elimenä ja hoitaa yhdistyksen asioita, sisältäen mm:
- edustaa yhdistystä
- panee toimeen yhdistyksen kokousten päätökset
- hoitaa huolellisesti yhdistyksen taloutta, sen varoja ja muuta omaisuutta
- kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset
- valmistelee yhdistyksen kokouksiin lakisääteiset käsiteltävät asiat
- valitsee tarvittavat edustajat yhteistyöelimiin, työryhmiin ja kokouksiin
- ottaa ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt sekä päättää heitä koskevista työsuhdeasioista
- päättää yhdistyksen ansiomerkkien tai muiden vastaavien huomion osoitusten esittämisestä yhdistyksen kokoukselle
- huolehtii ja vastaa yhdistyksen muidenkin asioiden hoitamisesta lain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.
- Hallitus toimii yhdistyksen johtavana elimenä ja hoitaa yhdistyksen asioita, sisältäen mm:
- Yhdistyksen hallitus voi asettaa erikseen määrittelemiään tehtäviä varten toimikuntia ja jaostoja, jotka ovat vastuussa toiminnastaan hallitukselle. Näihin tehtäviin voidaan valita myös 15 v. täyttäneitä nuoria, ammattilaisia, yms.
- Hallitus määrää joka vuosi toimenkuvat sekä sopii yhteiset toimintatavat yhdistyksen johto- ja taloussäännöissä. Hallitus voi päättämänsä menettelyn mukaisesti tehdä päätöksiä kokousta pitämättä. Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, se on kirjattava, varmennettava ja säilytettävä luotettavasti.
§9 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
- Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. Hallitus voi tarvittaessa nimetä näiden henkilöiden lisäksi muitakin nimenkirjoittajia.
- Hallituksen rahastonhoitajalle ja puheenjohtajalle annetaan tilinkäyttöoikeudet, jollei muuten päätetä järjestäytymiskokouksessa. Yhdistyksellä on ainakin kaksi (2) pääkäyttäjää sekä yksi (1) pankkikorttia vuosittain. Hallitus päättää tarpeen mukaan tilinkatseluoikeudet muille vuosittain.
§10 Tilikausi ja toiminnantarkastus
- Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi 1.1.–31.12.
- Tilintarkastus ja/tai toiminnantarkastus on oltava valmis kevätkokoukseen mennessä tai viimeistään neljän (4) kuukauden sisällä tilikauden viimeisestä päivästä.
§11 Yhdistyksen kokoukset
- Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous sekä syyskokous. Kevätkokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä. Syyskokous pidetään 1.9. ja 15.10. välisenä aikana.
- Yhdistyksen kokousten tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus. Jos jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokoukseen käsiteltäväksi, hänen on kirjallisesti esitettävä asia hallitukselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen yhdistyksen kokousta.
- Yhdistyksen kevätkokouksessa:
- esitetään yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta sekä toiminnantarkastuskertomus,
- esitetään yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta, sekä tarvittaessa tilintarkastuskertomus,
- esitetään vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
- päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista,
- keskustellaan tai päätetään jäsenten vireille asettamista asioista.
- Yhdistyksen syyskokouksessa:
- esitetään toimintasuunnitelma yhdistyksen seuraavaa kalenterivuotta varten sekä yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten,
- esitetään talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle,
- päätetään jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle,
- asetetaan palkkio- ja matkakorvauksien määrät seuraavalle kalenterivuodelle,
- valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavalle kalenterivuodelle,
- valitaan erovuoroisten varsinaisten jäsenten ja varajäsenten tilalle toimijat seuraaviksi kahdeksi vuodeksi,
- valitaan varsinainen sekä varatilintarkastaja/toiminnantarkastaja yhdistykselle seuraavalle kalenterivuodelle,
- päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista,
- keskustellaan tai päätetään jäsenten vireille asettamista asioista.
§12 Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen
- Hallitus kutsuu yhdistyksen jäsenet koolle kokoukseen. Ennakkoilmoitus kokouksesta lähetetään vähintään 30 päivää ennen kokousta. Virallinen kokouskutsu on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen kokouksen ajankohtaa.
- Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset ovat pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Jos sääntömääräistä kokousta ei ole kutsuttu koolle, on jokaisella yhdistyksen jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä.
- Virallinen kokouskutsu toimitetaan joko postitse tai sähköisesti. Hallitus voi tämän lisäksi ilmoittaa yhdistyksenkokouksista sosiaalisen median kanavissa, verkkosivuillaan tai muussa yhdistyksen tiedotuskanavassa.
- Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus sen katsoo aiheelliseksi, yhdistyksen kokous niin päättää, tai vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä mainitsemiaan asioita varten kirjallisesti pyytää. Jäsenellä on oikeus pyytää hallitukselta mahdollisuus nähdä jäsenluettelo ja saada tietoonsa yhdistyksen jäsenmäärä.
- Hallituksen on kutsuttava kokous koolle kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on hallitukselle saapunut kirjallisesti.
§13 Etäosallistuminen
- Yhdistyksen kokous tai hallitus voi päättää, että yhdistyksen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
- Hallitus ilmoittaa tästä kokouskutsussa ja antaa ohjeet osallistumisesta.
- Yhdistyksen kokous tai hallitus voi päättää, että yhdistyksen kokoukseen voi osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
§14 Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen
-
- Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
- Kokouskutsun esityslistassa on mainittava sääntöjen muuttamisesta .
- Kokouskutsuun voi myös liittää esityksen tai luonnoksen sääntömuutoksesta.
§15 Yhdistyksen purkaminen tai lakkauttaminen
- Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
- Kokouskutsun esityslistassa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.
- Kun yhdistys päätetään purkaa, käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi, käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Lyhyt historia
Satakunnan SAMDY ry on perustettu vastaamaan neurokirjon ihmisten ja heidän läheistensä tuen tarpeeseen sekä vahvistamaan heidän asemaansa yhteiskunnassa. Yhdistyksen toiminta on alusta asti rakentunut vertaistuelle, yhteisöllisyydelle ja halulle lisätä ymmärrystä neurokirjosta.
Vuosien varrella SAMDY ry on kasvanut aktiiviseksi toimijaksi Satakunnan alueella. Toiminta on laajentunut vertaistukiryhmistä koulutuksiin, tapahtumiin sekä yhteistyöhön muiden järjestöjen ja julkisten toimijoiden kanssa. Samalla yhdistyksen rooli vaikuttajana kolmannella sektorilla on vahvistunut.
Nykyisin Satakunnan SAMDY ry toimii tärkeänä sillanrakentajana yksilöiden, yhteisöjen ja päätöksenteon välillä, edistäen yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja neurokirjon ihmisten hyvää arkea.
Työn alla on Satakunnan SAMDY ry:n historiikki ensimmäiselle 30 vuodelle.